Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät näkökohdat ovat yhä keskeisemmässä asemassa kiinteistöalan yritysten liiketoimintastrategiassa. Tuore tutkimus, jossa tarkasteltiin suomalaisten kiinteistösijoittajien ESG-tietojen hallintakäytäntöjä, paljastaa sekä yritysten kohtaamat haasteet että edessä olevat mahdollisuudet.
Kestävä kehitys ei ole enää vain sivujuonne tai pakollinen paha, vaan siitä on tullut olennainen osa kiinteistösijoittajien liiketoimintastrategiaa. Tutkimuksessa, jossa analysoitiin 11 suuren suomalaisen kiinteistöyhtiön ESG-raportointia ja haastateltiin kuutta kiinteistöalan kestävän kehityksen ammattilaista, kävi ilmi, että organisaatiot panostavat merkittävästi ESG-raportointiin käyttämällä vakiintuneita viitekehyksiä, kuten GRI-standardeja ja CSRD:tä. Huolimatta tulevasta EU:n omnibus-lainsäädäntöpaketista monet yritykset aikovat jatkaa CSRD-raportointia, vaikka se ei olisi niille enää pakollista.
Sääntely-ympäristö on suuressa määrin vaikuttanut yritysten kestävyystoimiin ja kestävyyden raportointiin. EU:n CSRD-direktiivi vaatii yksityiskohtaista kestävän kehityksen raportointia ja EU:n taksonomian viitekehys määrittelee vihreät taloudelliset toiminnot. Yritykset pyrkivätkin varmistamaan säännösten noudattamisen ja säilyttämään samalla kilpailuetunsa.
Tutkimus osoittaa, että ESG-tietojen kasvavasta merkityksestä huolimatta tietojen keräämisessä ja ylläpidossa on edelleen merkittäviä haasteita koko alalla. Tiedonkeruu ja yhteenvetojen laatiminen ovat suurelta osin manuaalisia prosesseja, joissa Excel-taulukot ovat ensisijainen työkalu perustietojen hallintaan – jopa silloin, kun yritykset käyttävät dedikoituja sovelluksia tiettyihin toimintoihin, kuten esimerkiksi energiankulutuksen seurantaan ja energianhallintaan.
Tämä pirstaloitunut lähestymistapa aiheuttaa useita ongelmia. Yritykset käyttävät usein eri ohjelmistoratkaisuja ESG-raportoinnin eri osa-alueilla – esimerkiksi Enerkey:tä energianhallintaan, ZeroWaste:iä jätteiden seurantaan ja muita markkinalla olevia erikoistyökaluja, mutta mikään eri datapisteet laajasti kattava ESG-ohjelmisto ei ole saavuttanut laajaa käyttöä Suomen markkinoilla - tai sellaista ei ole.
Tietojen hallinnan manuaalinen luonne lisää virheiden riskiä ja aiheuttaa tehottomuutta, mikä haittaa tehokasta päätöksentekoa. Kun kestävän kehityksen liiketoimintavastuulliset käyttävät paljon aikaa eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistämiseen, heillä on vähemmän aikaa keskittyä kestävää kehitystä edistäviin strategisiin aloitteisiin ja parannuksiin.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita keskeisiä trendejä ESG-raportointikehyksissä:
- GRI-standardien yleinen käyttöönotto: Kaikki tutkimuksessa mukana olleet yritykset käyttävät GRI-standardeja (Global Reporting Initiative), mikä tekee siitä Suomen kiinteistösijoitusalan yleisimmin käytetyn kehyksen.
- TCFD:n käyttöönoton kasvu: Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (Task Force on Climate-related Financial Disclosures, TCFD) kehys on saamassa suosiota, ja monet yritykset sisällyttävät ilmastoon liittyvät taloudelliset riskit raportointiinsa.
- EU:n taksonomian arviointi: Yritykset arvioivat aktiivisesti EU:n taksonomian kriteerien noudattamista, ja jotkut niistä ovat jo saavuttaneet merkittävän noudattamisasteen.
- Kaksoisolennaisuusarvioinnit: On tapahtunut havaittava siirtymä kaksoisolennaisuusarviointeihin, joissa otetaan huomioon sekä yritysten vaikutus maailmaan että globaalien kysymysten vaikutus yritysten tulokseen.
Rakennusten sertifioinnit ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä ympäristötehokkuuden osoittamisessa. LEED- ja BREEAM-sertifioinnit hallitsevat markkinoita, ja monet yritykset tavoittelevat 100-prosenttista sertifiointia salkuilleen. Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) -ohjelmaan osallistuminen on yleistä suurempien toimijoiden keskuudessa, ja se nähdään tärkeänä vertailutyökaluna.
Ulkoiset varmistuskäytännöt vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Jotkut yritykset käyttävät EY:n, Deloitte:n ja KPMG:n kaltaisia yrityksiä rajoitetun varmistuksen saamiseksi keskeisistä ympäristöön liittyvistä KPI-mittareista, kun taas toiset toimivat ilman ulkoista tarkastusta. Tämä epäjohdonmukaisuus viittaa standardoinnin potentiaaliin alalla.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme ESG:ssä yleisimmin seurattavia mittareita:
- Ympäristötekijät (E): Energiatehokkuus (kWh/m²/vuosi), hiilidioksidipäästöt (kgCO2e/m²/vuosi) ja uusiutuvan energian käyttö ovat tärkeimpiä mittareita. Nämä kvantitatiiviset mittarit ovat luonteeltaan helpompia mitata ja seurata, mikä tekee niistä luonnollisen lähtökohdan ESG-ohjelmille.
- Sosiaaliset (S) tekijät: Terveys ja hyvinvointi (mitataan usein BREEAM HEA -pisteillä), esteettömyysominaisuudet ja vuokralaisten tyytyväisyys (tyypillisesti Net Promoter Score -mittarilla) ovat keskeisiä painopistealueita.
- Hallinnolliset (G) tekijät: Hallituksen monimuotoisuus, riskienhallintakehykset ja raportoinin läpinäkyvyys ovat kiinteistöyhtiöiden tärkeimpiä raportoinnin kohteita.
Erityisesti ympäristötekijät ovat helpoimmin mitattavissa ja tarjoavat siten suurimman mahdollisuuden systemaattiseen tietojen keräämiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat useita selkeitä mahdollisuuksia alalle:
- Integroidut tiedonhallintaratkaisut: Markkinoilla on merkittäviä mahdollisuuksia alustoille, jotka voivat yhdistää saumattomasti yleiset kiinteistötiedot ESG-mittareihin, mikä vähentäisi riippuvuutta Excel-pohjaisesta master-tietojen hallinnasta.
- Keskittyminen ympäristötietoihin: Koska ympäristötekijät ovat helpoimmin mitattavissa ja laajimmin seurattavia, ratkaisujen tulisi priorisoida energian, veden, jätteiden ja hiilidioksidipäästöjen tietojen hallintaa.
- Asiakaslähtöinen lähestymistapa: Sen sijaan, että vain oletettaisiin, mitkä tiedot ovat tärkeimpiä, menestyksekkäiden ratkaisujen laatiminen tulisi tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa, jotta niiden erityiset prioriteetit ja haasteet voidaan ymmärtää.
Suomen kiinteistöala on kehittymässä. Vaikka yritykset tunnustavat ESG:n tärkeyden ja investoivat kestävän kehityksen hankkeisiin, nykyinen tiedonhallintaympäristö on tehoton ja pirstaloitunut. CSRD-vaatimukset ovat lisänneet tarvetta vankkoihin, integroituihin ESG-tiedonhallintaratkaisuihin.
Yritykset, jotka onnistuvat kaventamaan yleisen kiinteistötiedon ja ESG-mittareiden välistä kuilua, saavat merkittävän kilpailuedun. Kysymys ei ole siitä, tuleeko ESG-tietojen hallinta entistä tärkeämmäksi, vaan siitä, kuinka nopeasti ala pystyy kehittymään vastaamaan näihin kasvaviin vaatimuksiin.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nyt on oikea aika ratkaisuille, jotka voivat parantaa kiinteistöyritysten ESG-datan keräämistä, hallintaa ja raportointia. Ne, jotka toimivat nyt, ovat parhaassa asemassa johtamaan alan kestävää muutosta.
Jos haluat tietää lisää, miten Assetti säästää aikaa ja vaivaa ESG-raportoinnissa tarvittavien tietojen käsittelyssä, lue lisää täältä.
Analyysi perustuu kattavaan tutkimukseen ESG-tietojen hallintakäytännöistä suomalaisissa kiinteistösijoitusyrityksissä, mukaan lukien 11:ta suurta yritystä koskeva taustatutkimus ja haastattelut kuuden kiinteistöalan kestävän kehityksen ammattilaisen kanssa alan johtavista organisaatioista.
.png)
